maanantai 29. kesäkuuta 2015

Muurien kätköissä

Ennen kesälomalle lähtöä tuli lukaistua välipalana ruotsalaisen dekkaristin, Mari Jungstedtin Muurien kätköissä -nimisen teoksen. Olen Jungstedtin kirjoista lukenut useammankin ja mielestäni ne edustavat Camilla Läckbergin dekkareiden tavoin tyypillistä ruotsalaista dekkarimeininkiä.

Olen lukenut molempia kirjailijoita ristiin rastiin ja totuuden nimissä on sanottava, että en edes aina muista, kumpi kirjailija kirjoittaa kumpaa sarjaa. Jungstedtin sarja kun sijoittuu Gotlantiin siinä missä Läckbergin ruotsalaiseen Fjällbackan pikkukaupunkiin. Kirjoissa toilailevat henkilöhahmotkin ovat pitkälti saman henkisiä, sympaattisia pikkukaupungin poliiseja. Molemmat kirjailijat käyttävät myös runsaasti aikasiirtymiä juonen rakentamisessa. Välillä ollaan nykyajassa, välillä 50-luvulla tai vaikka 1800-luvun lopussa.

Yhtä kaikki molempien kirjailijoiden kirjat uppoavat varsinkin helppona kesälukemisena, jolloin ei ole halua tai tarvetta lukea haastavampaa kirjallisuutta. Samasta syystä tartuin myös Jungstedtin Muurien kätköissä -kirjaan gradurupeaman päätteeksi.

Kuva kustantajan sivuilta

Talviuneen vaipuneen Visbyn herättää muurilla riippuva taidekauppiaan ruumis.
Taidekauppias Egon Wallin löytyy murhattuna keskeltä talveen hiljentynyttä Visbytä: hänen ruumiinsa roikkuu kaupunginmuurin portinpielessä. Wallin on murhaa edeltävänä iltana juhlinut menestyksekkäitä avajaisia. Salassa taidekauppias on kuitenkin suunnitellut jättävänsä galleriansa, 20 vuotta kestäneen avioliittonsa ja koko Gotlannin taakseen. Rikoskomisario Anders Knutas määrätään murhatutkinnan johtoon.  
Kun Nils Dardelin maalaus “Dandyn kuolema” katoaa taidemuseosta Tukholmassa, löytyy yhteys gotlantilaisen taidekauppiaan murhan ja tukholmalaisen taidemaailman välille. Tv-toimittaja Johan Berg uskoo pääsevänsä eleganteissa taidegallerioissa liikkuvan murhaajan jäljille omin päin. Myös Johanin yksityiselämässä riittää jännitettä: hän on juuri tullut isäksi. Lapsen syntymän myötä olisi vihdoinkin päätettävä, kuinka hänen ja Emma Winarvenin myrskyisälle suhteelle oikein käy. 
 Kirja antaa sitä, mitä takakannen teksti lupaakin: perinteisen murhamysteerin, joka selviää pala palalta kirjan edetessä. Neljäs Jungstedtin kirja ei tarjoile yllätyksiä, eikä se muutenkaan ole erityisen oivaltava, vaikka sen ottaakin lukuun. Tämän kirja-arvostelun vaatimaton pituuskin kertoo omaa kieltään siitä, että kirja ei juuri herätä ajatuksia suuntaan taikka toiseen, vaikka se ihan luettava olikin.

Arvio: 2 1/2 Vaniljajäätelöä, ihan ok nauttia muiden makujen puuttuessa.

Mari Jungstedt, Muurien kätköissä 2006 (Seven) Suomennos Leena Peltomaa