Ehtoota!
Viimeisestä julkaistusta postauksesta on näköjään vierähtänyt pitkälti toista vuotta, huh!
Outo yhteensattuma, mutta aloin viimeisen postauksen jälkeen pian odottamaan esikoistamme - liekö tässä syy pitkittyneeseen blogitaukoon? Lukeminen näin vauva-ajan tiimellyksessä on kieltämättä jäänyt hieman vähemmälle, mutta nyt äänikirjojen myötä olen yrittänyt löytää uusia rakosia kirjoista nauttimiseen, vaikkakin sitten niitä kuunnellen.
Viimeisin blogiluonnokseni aikojen takaa käsitteli Riikka Pulkkisen Totta -teosta, josta olin alkanut kirjoittamaan arviota, mutta taidan jättää sen julkaisematta, koska analyysi jäi aika alkuvaiheeseen ja näin puolentoista vuoden jälkeen on vaikea enää saada ajatuksen päästä kiinni. Sen verran voin todeta, että vaikka teoksen lukemisesta on jo aikaa, päällimmäinen muisto siitä on hyvä. Sen aavistuksen ahdistavasta, kuolemaa sivuavasta teemasta huolimatta se pääsi yllättämään monitasoisella tarinallaan kolmen naisen elämän yhteennivoutumisella.
Mutta oli minulla asiaakin! Innoistuin loppuvuodesta Helmetin lanseeraamasta lukuhaasteesta, jonka tarkoitus on innostaa ja inspiroida kirjallisuuden pariin. Haasteen ideana on saada luettua 50 kirjaa, jotka sopivat haasteen eri kohtiin. Olisi hienoa saada luettua ja kuunneltua jokaiseen kohtaan oma teoksensa, mutta luulen itselläni ajan kyllä loppuvan kesken, vaikka kokonainen vuosi onkin aikaa lukea ja kuunnella. Taktiikakseni ajattelin sellaista, että itselläni olisi koko ajan yksi äänikirja ja yksi tavallinen versio työn alla. Olen huomannut, että useamman kirjan lukemisesta samanaikaisesti ei oikein meinaa tulla mitään, mutta eri formaattien samanaikaisuus onnistuu kyllä.
Tällä hetkellä kesken on Patricia Cornwellin Kuolleiden satama, sekä äänikirjana Michelle Obaman Minun tarinani. Ensiksi mainittu on pian loppusuoralla, jonka jälkeen pitäisi päästä purkamaan kirjastokirjoista kertynyttä sumaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti